Ystäviä, onko heitä? Tuo ajatus on pyörinyt viime viikon. Tuntuu jotenkin siltä että kaikkien ystävien kanssa on yhteyden pito unohdettu. Varmaan uusia kavereita ja vanhat kaverit roskissa?? Mesenkin kun aukasen, niin kukaan ei puhu mitään, heti vaan lähtee pois :/

Sanon tämän taas, joka on tullutkin tavaksi blogiin kirjoittaessani: En saa aikaiseksi kirjoittaa mitään, vaikka kaikkea on tapahtunutkin. Koulu hellittää tämän viikon jälkeen, jolloin otan itseäni niskasta kiinni ja laitan kuvia sivuille. Timin kanssa ollaan aika paljon treenailtu ja tunnarikin sujuu hyvin. Lauantaina oli sen verran hieno ilma, että olimme pellolla ja metsässä lenkillä. Aikaa siellä vierähti peräti 2 tuntia, kamera ei ollut mukana, joka ehkä olisi saattanut hidastaa matkaa vielä enemmän. Muutenkin tuo kamera on jo hyllyllä, en viitsi sillä enää kuvia kamalasti ottaa kun tällä viikolla saan sen järjestelmäkameran. Aion ihan yleisesti ilmoittaa sinulle Carita, että olen pahoillani kun en ole saanut teudän blogia kunnostettua. Aikaa ei vain yksinkertaisesti ole, teen blogin viikonloppuna valmiiksi, anteeksi!!

Eilen, sunnuntaina paistoi aurinko, olin koko päivän ihan kevät tunnelmissa. Menimme 10 Mutalan kentälle, jossa oli hallittavuuskatsaus. Yllätyin pienestä koiramäärästä, vain 8 koirakkoa. Timi oli heti vireessä ja otti kontaktia. Ei hapuillut muiden koirien luokse. Testissä oli paikalla oloa, jossa omistaja menee muutaman metrin päähän koirasta ja palaa takaisin koiran viereen. Sitten luoksetulo, muut koirat olivat remmissä, mutta meidän pieni karvapallo oli vapaana ja tuli heti kutsusta luokse :) Mami saa olla ylpeä pojastaan! Lopuksi vielä pientä harjoitusta muiden koirien ohittaessa. Ei ongelmia. Huomenissa saan tietää pääsemmekö agilityn alkeiskursille, olisi kyllä hienoa päästä mukaan :)

Kotiin päästyämme menimme piiiitkäään peltolenkin, jonka jälkeen kotiin. Timi oli ihan väsynyt ja nukkuikin jonkin aikaa säkkituolissaan. Että sellaista ... Mari & agilitaaja Timi